Stonehengen historia on arvoituksellinen ja sitä on
kautta aikojen tutkittu ja tulkittu. Tutkimusten mukaan se on
rakennettu kolmessa vaiheessa alkaen 3100-luvulla eKr. Ensin
on paikalla ollut syvä oja, maavalliympyrä ja sen sisäpuolella
56 nk. Aubreyn aukkoa. Näissä löytäjänsä mukaan
nimetyssä aukossa on aikanaan ollut puutolpat. Samantyyppiseen
rakennelmaan voi tutustua kolmen kilometrin päässä Woodhengessä .
Ajan viemät puut on siellä korvattu betonimerkeillä,
mutta sekin 2300 eKr. rakennettu muistomerkki kannattaa käydä katsomassa.
Myöhemmät rakennusvaiheet toivat paikalle kivikehät
ja mystiset kaivannot kivikehien ympärille. Alkeellisin
konstein vähintään 30 km päästä Walesin
vuoristosta rahdatuista jopa 50 tonnia painavista kivipaasista
on pystyssä enää osa. Niitä makaa kaatuneena
nurmikossa ja oletettavasti niitä on viety myös rakennuskiviksi
muualle.
Ulompi kahdesta kivikehästä on halkaisijaltaan 30
metriä. Jokaisen kiviparin päällä on ollut
kivitapein liitetty poikittainen kivi. Molempien kehien sisäpuolella
on kehä pienemmistä kivistä. Aivan keskimmäisenä on
laakea alttarikivi. Kiviä on ollut kaikkiaan 135.
Monet arkeologit ovat arvelleet druidien rakentaneen Stonehengen,
toiset uskovat neoliittisen ja pronssikauden kansojen olleen
asialla. Roomalaisen, egyptiläisen ja foinikialaisen arkkitehtuurin
piirteitä tutkijat ovat myös olleet näkevinään.
Joka tapauksessa rakennelman suunnittelijat ovat olleet hyvin
perillä geometriasta ja tähtitieteestä.
Onko Stonehenge ollut uskonnollisten rituaalien muinainen
tapahtumapaikka? Vielä viimeaikoina, vuoteen 1985 asti
viettivät vapaamuurarit kevätpäivän tasauksen
juhlaa kivikehissä. Harppu ja trumpettimusiikki soivat
ja rukouslaulu hymisi. Tapahtuma lopulta kiellettiin, kun pelättiin
monumentin kärsivän juhlinnasta.
Onko Stonehenge alkeellinen astrologinen kalenteri? Tällaiset
arvelut ovat saaneet tutkijoiden piirissä yhä enemmän
uskottavuutta. Stonehengessä on seurattu auringon ja kuun
liikkeitä, seurattu vuodenaikojen vaihteluita ja ennustettu
kuunpimennyksiä.
Rakennelman keskiviiva osoittaa koilliseen, josta aurinko
nousee kesäpäivän seisauksen aikaan. Kivet on
sijoitettu niin, että ne muodostivat tähtäyslinjan
auringon nousu ja laskukohtiin tiettyinä päivinä.
Aubryn aukkoja arvellaan käytetyn kuun liikkeiden seuraamiseen
siirtämällä puisia tai kivisiä merkkejä aukolta
toiselle.
Sama jumalainen aurinko nousee ja laskee tämänkin
päivän ylle. Sama kuu kuljettaa lainavaloaan yötaivaalle
ensikin yönä. Samojen lakien alaisena luonto herää,
kasvaa ja kuihtuu. Sama äärettömyyden rytmi
ja hiljaisuus kutsuu ihmistä toteuttamaan oman osansa
tästä huikeasta näytelmästä.
Ja äkkiä voi syntyä ajan ja paikan välille
silta. Sekunnin murto-osasta kahden ajatuksen välissä löytyy
ikuisuus , sanovat mystikot toinen toistaan lainaten.
|