Mieli- ja kielikuvista

(Julkaistu Suomen Joogalehdessä 4/2014)

Uteliaana ja vaihtelunhaluisena hypähtelen harrastuksesta toiseen. Olemisen ja tekemisen tasapainoa etsiessäni tutustuin rentoutuksen ja hypnoosin kiehtovaan maailmaan: oi autuasta lepoa ja mielikuvien virtaa! Missä sitten menee hypnoosin, unen ja transsin rajat? Ihan pakko oli hakeutua hengityskouluun, ullmanilaiseen uniryhmään ja myöhemmin rakentaa itselleen shamaanirumpu, rentoutusrumpu, tarinarumpu ja pari muuta. Millainen mahtaisi olla unirumpu? Se on vielä tekemättä.

Mielikuvat ovat kehollinen asia. Jossain jännittyneiden lihasten suojissa lymyää ties millaisia satuaarteita. Rentoutuneessa, keskittyneessä olotilassa spontaanisti syntyvien mielikuvien maailma voi antaa työkaluja sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka pakenevat arkiajattelun analysoivaa ja arvottavaa luonnetta. Ennenvanhaan iltahämärissä kerrotut sadut ja tarinat toimivat yhteisön yhteisinä unina. Nykyisin elokuvat ja muu digitaalinen viihde ei tarjoa vastaavia mahdollisuuksia, koska se jättää yleensä kovin vähän tilaa katsojalle itselleen.

Aikanaan luin kuopukseni kanssa ääneen Harry Potteria. Kun velho nosti maasta porkkanoita ja ne kiljuivat joutuessaan ulos turvallisesta muhevasta mullasta, sain muodostaa mielikuvan itse jos halusin. Kun näin saman kohtauksen elokuvassa, koin sen vähän vastenmielisenä. Elokuvaa katsellessa en voi päättää mitkä kohdat päästän mielessäni kuviksi asti. Luettu tarina sen sijaan on varmaankin jokaiselle omansalainen, itse kuvitettu. Ei varmaan ollut kahta samanlaista Sinuhe Egyptiläistä tai Tom Sawyeria, ennen kun heistä tehtiin elokuvat.

Tottahan toki kuvan ammattilaisena arvostan kuvitusta ja olen myös elokuvan ystävä. Ehkä runsas liikkuvien kuvien katselu on kuitenkin vähän syönyt sisäistä mielikuvamaailmaani. Kokemukset ovat siirtyneen vahvemmin fyysisten mielikuvien ja kehollisen aistimisen suuntaan. En sitäkään halua väheksyä. Aika vakaasta olemisen tilasta on ollut hyvä lahteä tekemään. Satunnaisenakin jooga ja muutama muu liikunnallinen harrastus on tehnyt peruslaiskalle todella hyvää.